Oppimistavoitteet: oppia sujuvaa kirjaamista, sekä lyhenteiden käyttöä kirjaamisessa tekstin tiivistämiseksi.
Tekstiesimerkit: Liian pitkä kirjaus, liian niukka kirjaus, lyhenteiden listaus.
Erilaisia asiakkaita; tules, neuro, lapset?
Kirjausteksti: merkkaa itsellesi ylös mitä muuttaisit. Missä käyttäisit lyhenteitä? Facultaksen lista, onko kaikki tarpeellinen? Huomiokentillä varustettu teksti.
Lyhennepeli: alustalla voit tehdä myös omia pelejä. opiskeljat vois jakaa tänne omiaan tai voidaan tehdä lisää.
Klikkaa tästä pelataksesi lyhennepeliä
Esimerkki lapsen arvion kirjaamisesta:
"LYHYT"
Ville, 1v 4kk, tulee fysioterapiaan neuvolalääkärin lähettämänä motorisen kehityksen arvioon ja ohjantaan. Huomio kotona ja neuvolassa kiinnittynyt niukkaan kiinnostukseen konttaamista ja pystyasentoa kohtaan.
Villellä vaikuttaa olevan geneettisesti matala, ei kuitenkaan poikkeava lihasjänteys (molemmat veljet oppineet kävelemään 1v 5kk iässä). Äidin kertomana potkinut vauvana vain vähän, mikä sopii siihen että Villen keskivartalo vaikuttaa heikolta. Tähän on yhteydessä se, että istuessa Villen lannerangassa on korostunut notko ja alimmat kylkiluut erottuvat selkeästi ulkonevina, eivätkä vatsalihakset aktivoidu asennon tueksi. Tämä tapamalli näkyy myös pystyasennossa tuottaen polvien yliojennusta. Oikea ja vasen puoli toimivat keskenään eri tavalla ja Villen on seistessä helpompi kuormittaa oikeaa alaraajaansa (vastaava näkyy ryömiessä). Ville istuu valtaosan hereilläoloajastaan polvillaan, lantio kantapäiden välissä. Matala lihasjänteys vaikeuttaa siirtymistä konttausasentoon ja seisomaan. Tilanteessa Ville vastaa fasilitointiin hyvin ja on ohjattavissa hallitumpiin liikemalleihin sekä liikkuessa että staattisissa asennoissa.
Fysioterapian tavoitteena on Villen vatsalihasten käytön vahvistuminen siten, että työskentely painovoimaa vastaan helpottuu ja lantion kallistus eteenpäin korjaantuu hallituksi lordoosiksi. Tämän seurauksena yläraajojen monipuolinen käyttö mahdollistuu ja alaraajojen kuormituksen sieto kehittyy. Tuetaan perhettä niin, että Villen liikkumiseen tulee haasteita arjen tilanteissa kuten pukemisessa, leikkiasennoissa ja sylissä istuessa. Toteutetaan terapiaa 3 viikon ajan kahdesti viikossa, jotta uusien taitojen oppimiseen tulee runsaasti ärsykkeitä ja vanhemmille riittävästi palautetta kotiharjoittelun tueksi. Tämän jälkeen arvioidaan tilannetta uudelleen.
"PITKÄ"
Jooa on 10kk
ikäinen perheen esikoispoika, joka tulee äidin kanssa fysioterapiaan motorisen
kehityksen arvioon ja ohjantaan neuvolalääkärin lähetteellä. Jooan
varhaisvaiheet normaalit ja kasvu ollut tasaista. Jooa ollut pikkuvauvana
jonkin verran itkuinen, mutta rauhoittunut hyvin kantoliinassa joka edelleen
päivittäisessä käytössä. Äiti kuvaa Jooaa "hyväntuuliseksi napakaksi jässikäksi", vuorovaikutus äidin ja pojan välillä tilanteessa lämmintä ja avointa. Kääntymisen Jooa
oppinut verraten myöhään, yli 5kk iässä ensimmäiset kääntymiset
oikeavoittoisesti eikä Jooa ole viihtynyt vatsamakuulla juurikaan missään
vaiheessa. Tuettuna istunut 5,5kk iästä lähtien, sitä ennen käytössä ollut
sitteri ja Bumbo-tuoli. Jooa liikkuu istuen, ei ole ryöminyt tai pyrkinyt
pystyasentoon, mihin neuvolassa ja kotona huomio kiinnittynyt.
Jooa tulee hyvään
kontaktiin ja kiinnostuu uusista leluista. Jooa istuu lattialla symmetrisessä
asennossa, alaraajat ekstensiossa, abduktiossa ja ulkorotaatiossa, jalat
tiiviisti alustaa vasten painautuen ja lantio taakse kallistuneena. Lelun
perään lähtee alaraajoja symmetrisesti koukistaen (kantapäillä vetäen) ja
lantiota alustalla liu'uttaen. Kantapäiden avulla ohjaa suuntaa, vartalo seuraa
blokkina. Yläraajat eivät osallistu liikkumiseen, hakeutuvat ajoittain lievään
retraktioon. Jooan tullessa tuen luo hän pyrkii tarttumaan käsin tukeen ja
nousemaan suoraviivaisesti eteen-ylöspäin abduktiossa ja ulkorotaatiossa
olevien alaraajojen ylitse päästäkseen suoraan seisoma-asentoon. Lantion
korkuista tukea vasten pääsee vetämään itsensä pystyyn yläraajojen voimin.
Paino tulee alaraajoille vasta pystyasentoon noustua, tällöin painon kannatus
jalkapohjilla tasainen, polvet yliojentuvat ja Jooa etsii mielellään ulkoista
tukea lantiolle edestään tai takaansa. Painonsiirrot sivusuuntaan
vaatimattomat. Pystyasennon leikit sujuvat mieluiten vyötärökorkuisen tuen
vieressä polvet yliojennettuina, vartalo lonkista lähtien fleksiossa ja
kyynärnojaan ylävartalon tukien. Välillä Jooa nousee kämmennojaan, haastavaa
säilyttää asento tässä toisen yläraajan tavoitellessa lelua. Houkutellen
laskeutuu pystyasennosta taakse suorin alaraajoin pyllähtäen. Siirrän Jooan
alustalle selinmakuulle, josta kääntyy oikean kyljen yli massafleksion avulla
rotaatiota välttäen. Päinmakuulle tultuaan tuo välittömästi alaraajat fleksioon,
abduktioon ja ulkorotaatioon alleen ja työntää itsensä istumaan, ja ojentaa
alaraajat kuten alussa kuvattu. Osoittaa tyytyväisyyttä vasta päästyään
istumaan. Tasapainoreaktiot tulevat esiin normaalisti muutaman kokeilun jälkeen
(Jooa jännittyy vastustamaan liikettä). Jooa vastustaa ohjausta
konttausasentoon, mutta muutaman yrityksen jälkeen sallii symmetrisen
polviseisonnan psoas-tyynyn edessä ja kevyellä fasilitoinnilla ja ojentaa
lantion hallitusti. Jooa jää leikkimään asentoon muutamaksi minuutiksi, ja
yläraajojen vapaa leikki onnistuu näin paremmin vrt seisten kyynärnoja.
Istuma-asennossa tapa-asennon voi rikkoa tuoden toisen alaraajan fleksioon
(+abduktio ja ulkorotaatio), tässä kyljet aktivoituvat ja asento Jooalle epävakaa.
Leikin lomassa Jooa on ohjattavissa sivuistuntaan l.a., säilyttää asennon
lyhyesti mutta pyrkii nopeasti takaisin tapa-asentoon.
Jooan liikkumista
havainnoidessa huomio kiinnittyy kaikissa alkuasennoissa toistuvaan
liikemalliin; Jooa käyttää pääasiassa sagittaali- ja frontaalitasojen
liikkeitä, sen sijaan vartalon rotaatioita ei aktiivisesti nähdä käyttävän
omatoimisen leikin vaiheissa. Niskan liikkeet ovat toiminnassa vapaat,
liikerajoituksia ei muuallakaan. Yläraajojen käyttö taitavaa ja symmetristä, samoin
alaraajojen kuormitusasento symmetrinen jalkapohjien osalta, polvet tottumattomat kuormitukseen. Jooan liikkumisessa ei tilanteessa viitettä
patologiseen tonukseen, ennemmin jää vaikutelma että Jooa käyttää selektiivistä
symmetristä ojentamista (alaraajat, hartiaseutu) asentojen tueksi painovoimaa
vastustavissa asennoissa asennon ylläpitämiseksi. Tilanteen perusteella Jooa saa nyt AIMS testissä 32 pistettä,
jonka perusteella Jooa jää alle testin viitearvojen ja kuuluu alle 5%:n (raja
37pistettä) ikäisistään. Jooan
liikkuminen sopii tilanteen perusteella hyvänlaatuiseksi yksilöllisten ominaisuuksien pohjalta
vahvistuneeksi tapamalliksi, jota staattisten istumisten ja kantoliinassa
viihtymisen runsaus on voinut osaltaan hieman korostaa. Jooalle on eduksi oppia
monipuolisempia liikemalleja mm. jotta seisomaannousu ilman tukea myöhemmin
mahdollistuu ja liikkumiseen löytyy kävelyä tukevia rotaatioita ja resiprokaalisia
liikemalleja. Fysioterapiakäynneillä harjoitellaan yleisesti epäsymmetrisiin
asentoihin ohjaamista ja näissä asennon säilyttämistä, jolloin Jooan
keskivartalon aktivaatio kehittyy ja on käytettävissä asennon tueksi myös
siirtymisissä, joissa tavoitteena alaraajojen eritynyt liike ja painovoiman
voittava asennon hallinta. Nämä huomoidaan arjessa mm. pukemisissa ja
vaipanvaihdoissa.
Vanhemmilla on halukkuutta muuttaa arjen toimia em. tavoitteita tukeviksi ja osallistua
aktiivisesti Jooan motoristen taitojen monipuolistamiseen. Keskusteltu siitä,
että tilanteelle olisi eduksi jos kantoliinan käyttö jätettäisiin terapiajakson
ajaksi minimiin, jotta alaraajoille ja lantiolle ominainen asento eivät
korostuisi pitkäkestoisina esim. päiväunien aikana. Hetkiin, joissa kantaminen perheelle
tarpeellista, ohjeistettu sidonta vuoropuolin lonkalle, jossa Jooan vartaloon
tulee herkemmin rotaatiota ja lonkkien abduktio lievempi. Symmetrisissä
istuma-asennoissa suositaan lonkkien keskiasentoa tai lievää sisärotaatiota,
muihin tilanteisiin runsaasti eriytyneitä asentoja ja rotaatioihin
houkuttelua. Leikkiasentoja ja
-tapoja ohjattu äidille, äiti omaksuu periaatteita nopeasti.
Jooan motoristen
taitojen monipuolistumiselle on tarve ja terapiajakson ajoitus on siltä osin hyvä, että Jooa vielä sallii vieraat liikemallit melko lyhyellä suostuttelulla, mikä tukee edistymistä, ja perhe on halukas sitoutumaan
yhteistyöhön. Sovitaan Jooalle fysioterapiakäyntejä 3 viikon ajalle 2 x vkossa,
jonka jälkeen arvioidaan edistystä ja terapiakäyntien tiheyttä uudelleen.
Suunnitellaan äidin toiveesta seuraava käynti niin että Jooan arkitoimista
vastaavat henkilöt (äiti, isä ja mummi) pääsevät mukaan jotta arkitoimien
ohjeistus tavoittaa samanlaisena kaikki.
Äidille ohjattu
tällä tapaamisella leikkiasennoiksi:
- vanhemman
reidellä symmetrisesti istuminen, polvet fleksiossa jalkapohjia kuormittaen ja
lantio neutraalissa asennossa. Vanhempi tekee asennosta epästabiilin omalla
liikkeellään.
- leikkipiste esim. matkalaukun päälle; korkeus ei kannusta seisomaannousuun mutta polviseisontaan
noustava/sallittava asento leikin onnistumiseksi. Tähän ohjattu nousu ja laskeutuminen, muutaman toiston
jälkeen Jooa selvästi aktiivisemmin liikkeessä mukana.
- Muovisessa
kylpyammeessa/vadissa leikkiminen, leluja ja leikkiä tarjolle reilun vartalon
kierron edellyttäen. Vastaava leikki vanhemman edessä jalkojen välissä istuen.
-pyyhkeellä
kuivaaminen lattialle leikiksi, rotaatiota kääntymiseen ohjaten.
Esimerkki nerologisen potilaan kirjaamisesta
L.A
ANAMNEESI 1.4.2014
Kuntoutuja on 51-vuotias nainen, jolla -02 diagnosoitu
MS-tauti. Lisäksi todettu kilpirauhasen liikatoiminta maaliskuussa 2013, jota
hoidettu lääkityksellä (Tyrazol 5 mg). Ktja asuu yksitasoisessa rivitalossa
yksin, selviytyy osittain päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Ktja on
osatyökyvyttömyyseläkkeellä, tehnyt töitä 3 pvää / viikko, kunnes irtisanottu
taloudellisista syistä syksyllä 2012. Ollut työtön osa-aikatyön hakija 6/13
alkaen. Kodin ulkopuolisissa toiminnoissa sekä myös kodinhoidossa tarvitsee
ulkopuolista apua, henkilökohtainen avustaja myönnetty 30h / viikko, avustaja
paikalla lähinnä iltaisin. Apuvälineinä ktjalla on erilliset pyörätuolit sisä-
ja ulkokäyttöön (sisätuoli kevyempi käyttää) sekä sähköpyörätuoli. Kävelyn
apuna kyynärsauvat sekä molemmissa alaraajoissa säärimittaiset ortoosit kävelyn
mahdollistamiseksi. Lisäksi wc-pöntön korotus, sähkösänky (jossa nousutuki),
suihkutuoli ja tukikaiteita (wc + suihkutila). Ktjalle hankittu myös
vetoketjulliset tukisukat jalkaterien ja säärien turvotusta helpottamaan. Rakon
toiminnanongelmaa, käytössä vaipat, lisäksi ktjalle myönnetty lantionpohjan
fysioterapiaa.
ALKUSTATUS 1.4.2014
Ktja tulee fysioterapiaan invataksilla pyörätuolissa istuen
avustettuna. Kykenee tasaisella, lähinnä sisätiloissa, kelaamaan itsenäisesti
lyhyitä matkoja. Kelausvauhti hidas, vasemman yläraajan toiminnanvajaus ja
väsyvyys hankaloittavat toimintaa. Ktja kävelee varmistettuna kahden
kyynärsauvan sekä ortoosien avulla. Pisin yhtäjaksoinen kävelymatka n. 20m
luokkaa, jaksamisessa päivittäistä vaihtelua. Ortoosien pukeminen jalkoihin
työlästä eikä aina edes onnistu, erityisesti vas. yläraajan toiminnanvajaus
vaikeuttaa pukemista. Kävellessä asento etukeno ja paino voimakkaasti käsien /
kyynärsauvojen varassa. Paikallaan seisten ktja pystyy ojentautumaan lähes
suoraksi, mutta ei pysty säilyttämään ojennusta kävelyn aikana. Vartalo hiukan
kallellaan vasemmalle, vasen alaraaja ulkorotatoituu voimakkaasti ja vasemman alaraajan eteenvienti tapahtuu
riuhtaisten ja lantiota nostamalla. Tukivaiheessa vasen puoli lantiosta
laskeutuu, kun vas. polvi jää fleksioon ja painuu sisäkiertoon. Tukivaihe
selvästi oikeaa lyhyempi. Kävelyvauhti erityisen hidasta.
Alaraajojen liikeradat muutoin hyvät, paitsi molemmissa
nilkoissa selkeä dorsifleksiovajaus, joka haittaa kävelyä ja aiheuttaa
kompastumisriskin, varsinkin ilman ortooseja. Alaraajoissa tonus koholla
ekstensiosuuntaan, nilkkojen ja polvien alueella erityisesti vasemmalla. Polvia
ympäröivissä lihaksissa heikentyneet voimat ja polvet yliojentuvat helposti.
Myös klonusta alaraajoissa. Seisten vasemman kantapään asettaminen lattialle
tuottaa vaikeuksia nilkan dorsifleksiovajauden vuoksi ja haittaa näinollen
symmetristä pystyasentoa ja tasapainoa. Lisäksi nilkkojen puutteellinen
dorsifleksio hankaloittaa istumasta ylösnousua. Tuntopuutosta vasemmalla
alaraajassa sekä vartalossa, ilman katsekontaktia ei löydä symmetristä asentoa,
lähinnä liike- ja asentotunto vasemmalla heikentynyt. Alaraajoissa sekä
vartalossa kauttaaltaan lihasvoima heikentynyt. Vartalon vasemmanpuolen
aktiviteetti heikompaa ja hitaampaa verrattuna oikeaan. Tasapainoreaktioissa
puutteita kohonneesta tonuksesta ja lihasheikkoudesta johtuen, suojareaktiot
hidastuneet erityisesti vasemmalla puolella. Oikean yläraajan aktiiviset liikkeet
ja voima toiminnallisesti hyvät. Vasemmalla liikeradat auki, mutta selvää
lihasheikkoutta kauttaaltaan sekä käden hienomotoriikassa kömpelyyttä. Sormien
ekstensio ei onnistu aktiivisesti loppuun asti, myöskään pinsettiote ei
onnistu. Vasemman olkanivelen aktiivinen fleksio n.70 astetta, selkeää
lihasatrofiaa olka-lavanseudun lihaksissa. Molempien käsien puristusvoima
alentunut. Rintarangan alue jäykkä ekstensioon ja rotaatioihin, aiheuttaa kipua
toisinaan. Lihaskireyttä c-rangan lat.fleksioissa ja rotaatioissa (istuu paljon
tietokoneella). Siirtyminen lattialle ja sieltä ylös eivät onnistu yhdenkään
avustamana. Polvien hallinnan heikkouden, vartalon heikkouden vuoksi sekä vas.
yläraajan heikkouden vuoksi ktja ei
kykene seisten toimimaan kotioloissa ja tekemään tässä asennossa
kodintöitä eikä siirtelemään tavaroita, vaan tarvitsee pyörätuolia avukseen.
Tuetta seisten toimiminen onnistuu hetkellisesti, kun ktja lukitsee polvet
yliojennukseen tai painaa polvet voimakkaasti yhteen. Tällöinkin lähellä oltava
tuki, josta saa tarvittaessa kiinni.
Ktjan toiminta- ja liikkumiskyky on pikkuhiljaa heikentynyt
viimeisen parin vuoden aikana, mikä näkyy lähes kaikessa toiminnassa. Kaikki
toiminta ja liikkuminen on todella hidasta ja vaativat ktjalta suuria ponnisteluja.
SUUNNITELMA JA TAVOITTEET
Tavoitteena fysioterapiassa on varmistaa ktjan toiminta- ja
liikkumiskyvyn ylläpysyminen / parantaminen, jotta ktja voisi edelleen asua
kotona saatavilla olevien apujen turvin (apuvälineet, avustaja). Osatavoitteina
vartalonhallinnan ja lihasvoiman lisääminen, jotta kävely ortoosien ja
kyynärsauvojen avulla paranisi ja siirtymiset olisivat turvallisia. Lisäksi
pyritään parantamaan vas. yläraajan toimintaa (koordinointi, lihasvoima), jotta
siitä olisi enemmän apua arkitoimissa. Tavoitteena myös lihasjännityksen ja
kohonneen tonuksen laukaiseminen (lihasrelaksantit vievät liikkumiskyvyn) sekä
nilkkojen liikeratojen ylläpitäminen / parantaminen pystyasennon ja kävelyn
onnistumiseksi.
TOTEUTUS 12.1.2015
Fysioterapiaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti
2 kertaa viikossa yhteensä 73 kertaa ajalla 1.4.2014-8.1.2015. Maksusitoumus on
voimassa 31.3.2015 saakka, ja jäljellä olevat 17 kertaa tullaan käyttämään
vielä ennen maksusitoumuksen umpeutumista. Terapia on toteutunut sekä
vastaanotolla että ktjan kotona.
LOPPUSTATUS 12.1.2015
Ktjan tilanne on hiljalleen edennyt huonompaan suuntaan
viimeisten vuosien aikana. Tilannetta heikensi entisestään maaliskuussa 2013
todettu kilpirauhasen liikatoiminta, joka vei ktjalta kaikki voimat ja arjesta
selviytyminen oli todella haastavaa. Tilanne korjaantui lääkityksellä (Tyrazol
5 mg), joka on nyt lopetettu, tilanteen suhteen edelleen kuitenkin säännöllinen
seuranta. Tästä toiminta- ja liikkumiskyvyn heikentymisestä palautuminen on
ollut todella hidasta eikä ole ihan ennalleen palautunutkaan. Ktja selviytyy
arkitoimista lähes entiseen malliin avustajien turvin, mutta pystyasennon
tasapaino (tuetta seisten) ja kävely ovat vuoden takaisesta heikentyneet.
Bergin tasapainotestissä vuosi sitten pisteet 26/56, nyt pisteet laskeneet
huomattavasti (17/56 p). Ongelmia lähinnä tuetta seisten ja tuetta
toimimisessa. Paikallaan seisominen onnistuu lyhyitä aikoja ilman tukea,
tällöin ktja "lukitsee" polvet voimakkaaseen yliojennukseen
pystyasennon ylläpitämiseksi. Polvet ovat niin voimakkaassa yliojennuksessa,
että ktjan tarvitsee ottaa käsillä tukea jostakin saadakseen polvien
"lukot" auki ja takaisin koukkuun. Ktja pystyy hetkellisesti
toimimaan myös tuetta seisten, esim. laittamaan takin vetoketjun kiinni, mutta
lähellä on oltava jokin tuki jos sattuu horjahtamaan. Tuetta seisten asento jää
hyvin kumaraksi eikä ktja pysty ojentamaan itseään suoraksi ilman käsien apua.
Ojentautuessa polvet painuvat holtittomasti yliojennukseen. Kävely onnistuu
vielä ortoosien ja kyynärsauvojen avulla, varmistaja ehdoton. Kävely on todella
hidasta ja haastavaa, kävellessä painoa voimakkaasti käsillä ja asento jää
hieman kumaraksi. Max yhtäjaksoinen kävelymatka n. 30m luokkaa. Selvää
päivittäistä vaihtelua kävelyn sujuvuudessa.
Istumasta ylösnousun avuksi ktja tarvitsee käsiä, jos ei saa
avustettua käsillä sopivasta kohdasta, ei ylösnouseminen onnistu. Jos alusta on
kovin matala, ei ktja myöskään jaksa ponnistaa itseään ylös.
Siirtymistilanteissa ollut ajoittain vaikeuksia, kun seisomaannoustessa polvet
painuvat holtittomasti yliojennukseen. Tällöin ktjan on vaikea siirtää
jalkojaan, kun polvet ovat lukkiutuneet yliojennukseen ja alaraajojen
koukistaminen on hyvin työlästä.
Kaikki ktjan toiminta ja liikkuminen on hyvin hidasta ja
vaivalloista lihasheikkouksista, heikentyneestä tasapainosta ja tonuksen
noususta johtuen. Kaikkiaan voimakastakin päivittäistä vaihtelua jaksamisessa.
Lisäksi vas. yläraajan toiminnanvajaus hankaloittaa arkea huomattavasti,
heikosta lihasvoimasta ja puutteellisesta motoriikasta johtuen toimii lähinnä
apukätenä, jos aina sitäkään. Terapiajaksolla on tehty paljon töitä vas.
yläraajan toimintakyvyn ylläpitämiseksi / parantamiseksi. Lisäksi yläraajaan on
annettu sähköärsytystä. Ktjan mukaan yläraaja on joitakin kertoja suoriutunut
joistakin arkiaskareista / toiminnoista, joihin se ei ole aiemmin pystynyt.
Varsinaista selkeää, jatkuvasti nähtävissä olevaa toiminnan parantumista ei
kuitenkaan ole tapahtunut.
Ktja itse kokee fysioterapian välttämättömänä, jotta pysyisi
edes nykyisessä kunnossa, ja pystyisi hidastamaan sairauden etenemistä. Ktja ei
enää itse huomaa esim. uusia virheasentoja yms. Kokee harmilliseksi sen, että
perussairauden vuoksi fyysisen kunnon huonontumisen vuoksi aktiivisten
harjoitteiden valikoima supistuu jatkuvasti, joten toteutuksessa tarvitsee
jatkuvasti soveltaa tilanteen mukaan. Ktjan toive fysioterapian jatkosta on
tasaiseen tahtiin 2x viikossa, joka myös Maskun kuntoutusselosteessakin
todetaan hyödylliseksi. Kotikäyntimahdollisuus sään ja kunnon vaihtelujen
mukaan on myös toivottavaa jatkossakin.
Liitteenä; Mittarit
JATKOSUOSITUS
Suosttelen ktjalle edelleen säännöllistä fysioterapiaa 2x
viikossa yhteensä 90x vuodessa. Lisäksi suosittelen jatkossakin, että puolet
terapiakerroista myönnetään 90min. ja puolet 60min pituisena. Äärimmäisen
hitaat siirtymiset ja jaksamisen heikkoudesta johtuvat tauottelut vievät paljon
aikaa, jolloin terapia-ajan pidentäminen on perusteltua. Lisäksi ortoosien ja
kenkien päälle pukeminen kävelyä varten on aikaa vievää, eikä ktja voi
varustautua etukäteen, koska ei saa yksin ortooseja jalkoihin. Jatkossakin
toiveena kotikäyntimahdollisuus ktjan fyysisen tilanteen vaihtelun vuoksi.
Lisäksi lumiseen aikaan kotikäynnit helpompi toteuttaa, ktjan on hankala päästä
terapiaan, jos joku ei ole käynyt tekemässä lumitöitä.
Fysioterapian päätavoitteena edelleen säilyttää ktjan
itsenäinen toiminta- ja liikkumiskyky sellaisena, että selviytyy kotona
saatavilla olevien apujen turvin. Mikäli ktjan tilanne vielä kovasti heikkenee,
täytyy kotona selviytymistä arvioida uudelleen. Jotta toimiminen pyörätuolista
ja osittain pystyasennossa onnistuisi, tavoitteena parantaa vartalon hallintaa
ja lisätä / ylläpitää yläraajojen lihasvoimaa ja toimintakykyä. Lisäksi
pyritään ylläpitämään kävelykykyä. Fysioterapia on ktjalle tärkeä myös kohonneen
tonuksen rentouttamiseksi.
Esimerkki tules-potilaan kirjaamisesta (lähetetty video asiakas)
Asiakkaana 59-vuotias rakennustyömaalla työskentelevä mies, jolla pitkään jatkunutta niska-hartiaseudun ja molempiin yläraajoihin säteilevää kipua ja puutumista, rintarangan oireilua erityisesti lapaluiden seudulla sekä L-rangan ajoittain alaraajoihin säteilevää kipua ja puutumista.
Asiakkaalla taustalla useita tapaturmia, joista suurimpana 2004 tapahtunut työtapaturma rakennustelineiltä pudoten, 1989 työtapaturmana tapahtunut hakitelineen osan tippuminen otsan päälle sekä samana vuonna tapahtunut kattolevyn tippuminen kyynärtaipeen alueelle.
Kaularangan MRI:ssä 2013 todettu C IV/V-tasolla kohtalainen diskudegeneraatio ja vasenvoittoisesti lievähköä juurikanavan kaventumaa, C V/VI- tasolla kohtalainen diskusdegeneraatio ja oikeavoittoista protruusiota, CVI/VII tasolla lievää degeneraatiota sekä Th II/IV -tasolla pieni diskuspullistuma. LS-rangan MRI:ssa 2013 löydöksenä L2-5-alueella lievähköä diskusdegeneraatiota ja presakraalisesti jo melko vahva diskusdegeneraatio. L5:ssä molemmin puolinen vanha spondylolyysi ja tähän liittyen olisteesi n. 9 mm. L5 oikeassa juurikanavassa tähän liittyen relatiivista ahtautta ja juuriärsytys mahdollinen, vasemmalla juurikanava vain melko lievästi kaventunut.
Asiakkaan seistessä ylävartalo pyrkii kallistumaan ja kiertymään lievästi oikealle. Asiakas kertoo vasemman puolen vatsalihasten repeämästä v. 2004 onnettomuuden yhteydessä. Th-rangassa lievä vasemmalle kaartava skolioosi. Kaularangan aktiivisista liikkeistä rotaatiot ja lateraalifleksiot rajoittuneet molemmin puolin niskaan suuntautuvan ja yläraajoihin säteilevän kivun seurauksesta. Fleksio avoin, mutta aiheuttaa kiputuntemusta C/Th-rangan ylimenoalueelle. Neuraalikudoksen provokaatiotesteissä n. ulnaris positiivinen molemmin puolin, vasemman ollessa huonompi; n. medianus positiivinen molemmin puolin aiheuttaen säteilyoireita oikealla puolella myös lapaluun sivuun ja vasemmalla puolella laajalle vasemman kyljen alueelle; n. radialis positiivinen molemmin puolin, erityisesti oikean ranteen seudulla. Asiakas kertoo jokapäiväisistä yläraajojen alueella esiintyvistä tuntopuutoksista. Vasen sternoclavicula-liitos pyrkii subluksoitumaan vasenta yläraajaa liikuttaessa. Olkanivelen aktiivinen fleksio rajoittunut ollen molemmin puolin 120 astetta, abduktio normaalin rajoissa jääden kuitenkin puutteellisen fleksion takia etuviistoon.
C0-C1 tasolla, C4-5 tasolla sekä C5-6 tasolla samoin kuin C/th-rangan ylimenoalueella palpaatioarkuutta sekä liikerajoitusta PA-suuntaisessa ja AP-suuntaisessa liikkuvuudessa.
Th-rangan alueella kudosliikkuvuus alentunut. Palpaatioarkuutta ja liikerajoitusta TH 3-4- ja Th 6-8-tasoilla. Oikean puolen alimman kylkiluun liikkuvuus alentunut.
L-rangan alueella kudosliikkuvuus alentunut. L4-5 sekä presakraalivälissä palpaatioarkuutta ja lihasspasmi havaittavissa. SLUMP positiivinen ja SLR positiivinen molemmissa alaraajoissa.
Esimerkki neuropotilaan kirjaamisesta
13.1.2014 ANAMNEESI
Ktja on 29-vuotias jouluna -08 sosionomiksi valmistunut nainen. 02/05 alkaen saanut polyradikuliittioireita, mm. alaselän ja alaraajojen kipuja sekä alaraajojen voimattomuutta. Tämä aiheuttanut mm. jalkojen alta pettämistä. Ktjalle annettu immunoglobuliinihoitoja useita kertoja, mutta tehojen jäätyä vähäiseksi on päädytty plasmafereesihoitoihin alkaen 04/06. Näistä ollut selkeästi apua. Myös kortisonihoito aloitettu. Aluksi oireita on ollut vain alaraajoissa ja selässä, mutta elokuusta 06 lähtien oireita on esiintynyt myös yläraajoissa. Oireina vapinaa, ajoittaista voimattomuutta, puutuilemista ja tavarat tippuilevat. Kivut varsinkin alaselässä on kovat. Alaraajoja särkee enemmän kuin aiemmin. Vasemmassa polvessa todettu kulumaa. Molemmissa lonkissa todettu tulehdukset elokuussa 09, mutta lääkityksen avulla tulehdus on helpottanut. Muu lääkitys: Neurotin, lamictal, Sirdalud, Panadol 1 gr, Triptyl, Pronaxen, Lito, Debrakine, Melatoniini sekä vatsansuojalääkitys.
Ktja asuu avomiehensä (neliraajahalvaantunut) kanssa hissillisen kolmikerroksisen talon ylimmässä kerroksessa.Talo on valmistunut 2010, joten esteettömyys on huomioitu. Kodinmuutostöinä on laitettu kahvoja, parvekkeelle laitettu luiska, wc:n ovi on käännetty ja ulkorapun ovella on pieni luiska. Avomies saanut seisomatelineen, jolla myös ktja seisoo lähes päivittäin. Ktjalla käy edelleen henkilökohtainen avustaja 15h/vko, muuta ulkopuolista apua ei saa. Avomiehellä henkilökohtainen avustaja 26h/vko. Kuntoutuja selviää päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti mutta yläraajojen voimattomuus haittaa. Esim. tavaroiden kantaminen on vaikeutunut ja tavarat saattavat tippua käsistä. Tarvitsee tällä hetkellä sisällä liikkuessaan joko pyörätuolin tai satulatuolin avuksi. Aiemmin pärjännyt seinistä ja huonekaluista tukea ottaen. Ulkona liikkuu pyärätuolilla itse kelaten. Ktjalla käytössä manuaalipyörätuolin lisäksi sähkömopo, joka on helpottanut huomattavasti mm. asiointia ja kaupassakäyntiä. Muina apuvälineinä ktjalla on rollaattori ja kyynärsauvat. Manuaalipyörätuolissa myös erillinen ristiselän tuki. Ktja kertoo harrastuksekseen leipomisen. Ktja myös jumppaa aktiivisesti ja käy myös omatoimisesti vesijuoksemassa. Ktjalla on kolmipyörä, mutta ei tällä hetkellä ajokunnossa huollon puutteen vuoksi. Ktja käy psykoterapiassa 1 x / vko. Ktjalle diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö.
Ktja on aloittanut työt syyskuun 2013 alussa HNNKY:llä kerho-ohjaajana vaikituisena 2 pvä viikossa sekä lisäksi mahdolliset sijaistukset.
13.1.2014 STATUS
Ktja tulee terapiaan sähkömopolla. Ktja on lievästi obeesi, asiallinen ja täysin aikaan ja paikkaan orientoituntut. Ktja nousee istumasta itsenäisesti seisomaan, mutta seisoma-asennossa molemmat alaraajat ovat polvista lukkoasennossa. Mikäli ktja ei käytä ekstensiota hyödyksi tukivaiheessa, polvet alkaa vapista ja pettää alta. Ktja pystyy seisomaan tuetta alle puoli minuuttia. Istuutuminen tapahtuu lösähtämällä. Jarruttavaa voimaa ei jaloissa ole lainkaan. Kävely onnistuu muutamia metrejä huonekaluista tai rollaattorista tukea ottaen, polvet yliojennuksessa ja lonkat abduktiossa. Olkanivelten aktiiviset liikkeet painovoimaa vasten: fleksio ja abduktio täydet. Kierrot ok. Kyynärnivelissä liikeradat täydet. Väsyessä tai voimakkaampaa vastusta vasten tehdessä liikeratojen lopussa voimakas klonus. Selinmakuulla lonkan ja polven veto koukkuun jalkapohja alustalla onnistuu, mutta jalkojen väsyessä alkaa tärinä. Alaraajojen pintatunto on alentunut, yläraajojen pintatunto on muuten herkistynyt paitsi sormissa on tunnon alentumaa. Istumatasapaino hyvä, suoja-, oikaisu- ja tasapainoreaktiot tulevat normaalisti.
13.1.2014 SUUNNITELMA JA TAVOITTEET
Avofysioterapiaa 1 x vko yhteensä 40 x ja allasterapiaa 30 x vuodessa. Fysioterapian tavoitteena ktjan toimintakyvyn ylläpysyminen ja parantuminen monipuolisen lihaskuntoharjoittelun avulla. Kipujen lievittyminen. Tavoitteena ktjan työkykyisyyden säilyminen.
29.9.2014 TOTEUTUS
Fysioterapia on toteutunut nyt suunnitelman mukaisesti 32 kertaa ajalla 13.1.2014-29.9.2014. Allasterapia on toteutunut 17 kertaa. Maksusitoumus on voimassa 31.12.2014 asti ja avofysioterapiakertoja on vielä 8 jäljellä ja allasterapiaa 13 kertaa. Nämä käynnit toteutetaan siis vuoden loppuun mennessä.
29.9.2014 LOPPUTILANNE
Maaliskuussa 2014 ktja on muuttanut yksin rivitalokaksioon. Heinäkuussa 2014 ktjan uusi miesystävä (kävelevä) on muuttanut samaan osoitteeseen. Henkilökohtainen avustaja on myönnetty 15 h / vko ja kesästä lähtien ktja on saanut tämän lisäksi vapaa-ajanavustustunteja 30 h / kk.
Ktjan liikkumis- ja toimintakyky ovat pääsääntöisesti säilyneet alkutilanteessa kuvatun kaltaisina. Tehtyjen testien perusteella fyysinen toimintakyky on jonkin verran heikentynyt vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Bergin tasapainotestistä ktja sai nyt kolme pistettä vähemmän kuin vuosi sitten. Istumasta seisomaannousunopeus on suunnilleen sama kuin aiemmin, mutta puhdasta viittä kertaa ktja ei pystynyt suorittamaan. Subjektiivisen FSQ-mittarin mukaan kaikki osiot eli itsestä huolehtiminen, liikkuminen sekä kodinhoito ovat hiukan huonontuneet. Oikean käden puristusvoima on heikentynyt reilusti vuoden takaiseen kun taas vasemman käden pysynyt ennallaan. PEF-puhallus sekä Box&Block tulokset ovat heikentyneet.
Alaraajojen klonukset ovat lisääntyneet selkeästi. Myös kivut ovat koko ajan pahentuneet. Kipuja esiintyy vaihtelevasti selässä, alaraajoissa sekä yläraajoissa. Niska-hartiaseutu on ollut myös kipeä ja lihakset ovat jumissa aiheuttaen päänsärkyjä ja huimausta.
Lääkitys tällä hetkellä: Neurontin-kipulääke, Norspan-kipulaastari vuodesta 2012 lähtien ja vahvuutta jouduttu nostamaan kovien kipujen takia, Deprakine kipuihin ja mielialaa tasaamaan, Lito mielialaa tasaamaan, Baklofen Mylan lihasrelaksantti, Omebratson vatsansuojalääke. Buranaa ja Panadolia tarvittaessa.
Ktja tekee motivoituneesti omien resurssiensa mukaan hänelle ohjatut harjoitteet. Kävelyharjoituksia valjailla ja matolla ei ole nyt vähään aikaan pystytty tekemään alaraajojen voimattomuuden ja klonusten takia. Seisomisharjoituksia ja askellusharjoituksia laudalle on viime aikoina pystytty valjaiden avulla taas aloittelemaan.
Ktja tekee aktiivisesti kotona lihaskunto- sekä aerobisia harjoitteita erilaisin välinein, mutta esim. seisomis- ja kävelyharjoituksia ei pysty kotona tekemään. Ktjan mielestä fysioterapia on välttämätöntä ja tärkeää, jotta mm. pystyasento ja kävelykyky apujen turvin onnistuvat. Niska-hartiaseudun jumeja ja oireita vähentääkseen ktja on aloittanut keppijumpan kotona, mutta kokee myös fysioterapiassa toisinaan annettavan niska-hartiaseudun käsittelyn kipuja ja huimausta helpottavana.
JATKOSUOSITUS
Suosittelen ktjalle fysioterapiaa 50 x 60 minuuttia sekä allasterapiaa 30 x 60 minuuttia per vuosi. Tänä vuonna fysioterapiaa on ollut vain 40 kertaa, koska ktja haki ratsastusterapiaa, jota ei sitten saanutkaan. Tarkoitus tuolloin oli, että jos ratsastusterapiasta tulee hylkäys, niin ne muutetaan fysioterapiaksi, mutta näin ei siis käynytkään.
Fysioterapian tavoitteena on kunnon ylläpysyminen ja mahdollinen parantuminen niin, että ktjan toimintakyky ja yleinen jaksaminen ovat sillä tasolla, että työnteko onnistuu jatkossakin ja mahdollisuuksien mukaan työtunteja voisi lisätä. Tällä hetkellä työtunteja on neljä tuntia viikossa. Tärkeänä tavoitteena on myös liikkumisen ja pystyasennon tasapainon varmentuminen sekä kipujen lievittyminen.
Suosittelen ktjalle arviota pyörätuolin sähköavusteisesta kelauspyörästä, jota ktjalle on suositeltu myös Lahden kipukurssilla. Kelausapu helpottaisi todennäköisesti niska-hartiaseudun ongelmia.
Jakelu:
KELA
Vantaan kaupunki / Lääkinnällinen kuntoutus / Koivukylä
Esimerkki neurologisen lapsen kirjaamisesta
ANAMNEESI 3.3.2014
Iina on 7-vuotias esikoululainen, jolla diagnoosina kaudaaliregressio ja sakraalinen agenesia, gradus III, L IV rudimentaarinen, L V puuttuu, rakko- ja alaraajaongelmia. Myös suolentoiminnan ongelmia, vaipat käytössä. Oikeanpuoleinen talus verticalis operoitu. Alaraajoissa pituuseroa (vas.1,2 cm lyhyempi), vasemmalla kampurajalka hoidettu. Vasemmassa jalassa ollut varvastus ja varustaipumusta. Jalan dorsifleksio selvästi vajaa, tämän vuoksi kir.poliklinikalla toteutettu kipsihoito 13.10.-31.11.2010 viikon välein vaihtaen. Käytössä ollut myös yölasta, joka ulottuu polven yli pitäen niitä noin 120 asteen fleksiossa. Vetoketjuortoosit käytössä nilkan liikeratojen ylläpitämiseksi. Seuraava ortopedin kontrolli n. 9v. iässä, jalkaterien ja alaraajojen pituuseron suhteen. Talvella Iina on äidin mukaan hiihtänyt ja luistellut (luistelu lähinnä tukea vasten), pyöräily onnistuu tavallisella pyörällä apupyörien turvin. Kädentaidot ikätasolla. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuu hyvin, pukeutuu ja riisuutuu itsenäisesti.
Tammikuussa 2014 toteutettu Botox-kipsijakso vas. nilkan liikkuvuuden lisäämiseksi. Botox laitettiin vas. pohkeeseen 7.1.14, jonka jälkeen kolmen viikon kipsihoitojakso. Iinalle tehtiin viikon välein uusi kipsi (avokipsi), mutta toivottua hyötyä hoidolla ei kuitenkaan saavutettu. Tulossa vielä ortopedin arvio, josko jotakin voidaan tehdä nilkan suhteen jo ennen kuin Iinan pituuskasvu on loppunut.
ALKUSTATUS 3.3.2014
Iina on reipas ja liikkuvainen tyttö, tulee fysioterapiaan äidin tai isän saattelemana. Perhe muuttanut Hyvinkäältä Vantaalle syksyllä 2012, ja tuolloin myös Iinan fysioterapia on siirtynyt tänne. Iina on hoidossa päiväkoti Linneassa Tikkurilassa, josta on saanut paljon uusia kavereita.
Iina kävelee itsenäisesti, jaloissa alkuvuodesta hankitut ortoosit (edelliset jääneet jo kesällä pieniksi). Vasemmassa jalassa säärimittainen tuki ja oik. kengässä pohjallinen. Nämä toimivat Iinalla todella hyvin, ja tekevät kävelystä selvästi symmetrisempää. Erityisesti painon varaaminen vas. alaraajalle onnistuu ortoosin kanssa aiempaa paremmin. Muutoinkin Iina liikkuu ketterästi eivätkä alaraajojen ongelmat näytä jarruttelevan tekemisiä. Iina on selvästi liikunnallisesti taitava tyttö, pääsee ketterästi erilaisiin alkuasentoihin ja niistä pois. Ilman ortooseja kävely on selvästi epäsymmetrisempää, paino jää enemmän oikealle alaraajalle, vas. jalan kantaisku puuttuu kantapään jäädessä ilmaan, paino päkiän varassa. Mitä nopeammin Iina kävelee, sen selvemmin puoliero tulee esiin. Myös paikallaan seistessä kantapää jää irti alustasta. Ortoosien kanssa kävely huomattavasti symmetrisempää (vas. kantapää tulee useinmiten alustaan). Molemmissa nilkoissa liikeradat selvästi madaltuneet, vas. dorsifleksio ei onnistu edes keskiasentoon, akt. liikettä vain hieman varpaissa (nilkassa ei juurikaan edes pass. liikettä). Oik. nilkassa myöskin akt. liike rajoittunut, liikettä lähinnä jalkaterän etuosassa, plantaarifleksio ei onnistu. Toiminnallisesti oik. nilkan liikkuvuus hyvä. Vas. nilkan toiminnanrajoitteet hankaloittavat mm. kyykistymistä, tasapainoilua ja symmetristä kävelyä. Myös yhdellä jalalla seisominen on vielä Iinalle vaikeaa. Palloa pystyy potkimaan molemmilla jaloilla, myös tasajalkahypyt onnistuvat. Oik. jalalla hyppii hienosti, vasemmallakin muutaman kerran.
SUUNNITELMA JA TOTEUTUS
Fysioterapiaa toteutetaan säännöllisesti kerran viikossa, kesällä perheen loman aikaan muutaman viikon tauko. Fysioterapian tavoitteena on tukea Iinan mahdollisimman normaalia kasvua ja kehitystä, sekä ennaltaehkäistä epäsymmetrisen liikkumisen aiheuttamia ongelmia. Tavoitteena ohjata Iinaa kehon symmetriseen käyttämiseen ja vas. alaraajan kuormittamiseen pystyasennossa sekä kävelyn aikana. Lisäksi pyritään parantamaan tasapainoa ja alaraajojen lihasvoimaa sekä ylläpitämään / parantamaan nilkkojen liikeratoja. Kannustetaan Iinaa liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti myös vapaa-ajalla ja antamaan positiivisia kokemuksia liikunnan parissa.
TOTEUTUS 24.11.2014
Fysioterapiaa on toteutettu yhteensä 32 kertaa ajalla 3.3.-24.11.2014. Terapia on toteutunut suunnitelman mukaisesti kerran viikossa, 45 min. kerrallaan. Kesän aikana suunnitellusti terapiassa pidempi tauko, kun Iina oli kesäloman vietossa. Maksusitoumus on voimassa 31.12.2014 saakka ja jäljellä olevat 3 kertaa tullaan toteuttamaan sen puitteissa.
LOPPUSTATUS 24.11.2014
Iina on reipas ja liikunnallisesti aktiivinen ekaluokkalainen, kertoo käyvänsä mielellään fysioterapiassa. Erityisesti syksyn aikana keskittymiskyky on selvästi parantunut ja Iina jaksaa keskittyä harjoituksiin huomattavasti pidempään ja intensiivisemmin kuin aikaisemmin. Iina on luonteeltaan hyvin sitkeä, ja haluaa määrätietoisesti opetella asioita, kunnes oppii ne. Myös koulun aloitus on sujunut ongelmitta, Iina viihtyy hyvin koulussa ja on jo oppinut hieman lukemaankin. Iina kokee pysyvänsä hyvin muiden luokkatoverien vauhdissa myös liikuntatunneilla. Juokseminen onkin fysioterapiajakson aikana tullut varmemmaksi ja kestävyyttä on tullut lisää. Kesällä harjoiteltiin paljon ulkona ja erilaisissa maastoissa, jotta erityisesti vas. alaraaja vahvistuisi ja tasapaino epävakaalla alustalla paranisi. Edelleen pidempiä matkoja kävellessä Iinalle tulee herkästi väsymisen ja kivun tunnetta alaselkään. Iina on myös kesän aikana oppinut ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä. Alkuun oli vaikeuksia liikkeellelähdössä ja pysähtymisessä lähinnä tasapainon säilyttämisen kannalta. Harjoittelun myötä nämäkin ovat nyt alkaneet sujumaan. Liikkeelle lähtiessään Iina tukeutuu oik. alaraajan varaan ja polkaisee pyörän liikkeelle vas. jalalla.
Iinalla on selvää asymmetriaa alaraajoissa, joka hankaloittaa pystyasennossa kaikkea perusliikkumista ja tekee kävelystä epätaloudellista. Seistessä vas. kantapää jää selvästi irti alustasta ja kaikki paino on päkiällä. Kun Iina yrittää saada painoa kantapäälle, vas. polvi yliojentuu ja lantio työntyy taakse. Venytyksistä ja liikeharjoittelusta huolimatta vas. nilkkaan ei ole saatu lisää liikelaajuutta fysioterapiassa. Ortoosin kanssa pystyasento huomattavasti symmetrisempi ja Iina varaa paremmin painoa vas. alaraajalle. Tästä syystä fysioterapiassa on harjoiteltu hyvin paljon ortoosi jalassa. Kaikessa harjoittelussa on huomioitu vahvasti alaraajojen symmetrinen toiminta, Iina on alkanut enemmän myös omatoimisesti korjaamaan vartalon painoa oikeaan suuntaan.
Vas. nilkan asento hankaloittaa pystyasennon tasapainoa kun vas. jalkaterässä tukipinta jää niin pieneksi. Tästä huolimatta Iinan tasapainossa on tapahtunut muutosta parempaan, tasapainoilu vas. jalan varassa onnistuu aiempaa paremmin, samoin pienemmällä tukipinnalla seisominen ja toiminen. Iina pystyy myös hyppäämään useamman kerran vasemmalla jalalla, vaikkakin paino on täysin päkiän varassa ja siksi ponnistaminen vaikeaa. Trampoliinilla pomppiminen on yksi Iinan mielipuuhista, ja Iina jaksaa nykyään ponnistaa hyvin ilmaan myös pelkän vas. alaraajan varassa, jos saa välillä kevyesti jostain käsillä tukea.
Perhe on ollut tyytyväinen fysioterapian toteutukseen ja pitävät sitä tärkeänä Iinan kehitykselle. Äiti kokee, että fysioterapia toimii hyvin arkiliikkumisen ja toiminnan tukena, antaen ohjeita ja ideoita myös kotiin. Lisäksi äiti uskoo fysioterapian tuoneen Iinalle rohkeutta kokeilla haastaviakin asioita. Toiveissa on, että fysioterapia jatkuisi entiseen malliin.
Suosittelen Iinalle jatkossakin fysioterapiaa oman aktiivisen ja monipuolisen liikkumisen tueksi, yhteensä 35 kertaa vuodessa, á 45 min. Käynnit vastaanotolla, ainakaan toistaiseksi ei ole ollut tarvetta koti-/koulukäynneille. Fysioterapian tavoitteena on edelleen tukea Iinan mahdollisimman normaalia kasvua ja kehitystä, antaa positiivisia kokemuksia liikunnasta sekä ohjata mahdollisimman symmetriseen kehonkäyttöön. Osatavoitteina vas. alaraajan vahvistuminen ja sitä kautta painon varaamisen parantuminen, pystyasennon tasapainon parantuminen ja vas. nilkan liikkuvuuden ylläpitäminen. Lisäksi tärkeänä tavoitteena symmetrisen kehonkäytön kautta ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelin vaivoja.
Jakelu
Koti 2kpl, joista toinen Lastenlinnaan
Kela
Esimerkki lymfaterapia-asiakkaan kirjaamisesta
Kuntoutujana 53-vuotias toimistotyötä pääsääntöisesti näyttöpäätteellä tekevä nainen, jolle 11/09 tehty vasemman rinnan mastektomia sekä kainaloevakuaatio. Hoitoina sytostaatit sekä rintakehän seinämän, solis-kainaloalueen ja parasternaali-imusolmukkeiden sädehoito. Vasemman yläraajan turvotus alkanut heti sädehoitojen aikana. Kompressioihiha ollut käytössä 07/10 lähtien.
Asiakas harrastaa valokuvausta sekä ulkoilua (kävely, juoksu, hiihto). Juostessa sekä pidemmän hiihtolenkin jälkeen vasempaan yläraajaan tulee usein paineen tunnetta ja kipua lenkin aikana käytössä olleesta kompressiohihasta huolimatta. Asiakkaan mukaan vasemman olkavarren ja rintakehän/kainalon alueella enenemässä määrin lisääntyvää kipuilua ja tunnottomuuden tunnetta, joihin lääkitys. Asiakas kirjoilla kipupoliklinikalla kipujen ja tunnottomuuden osalta. Lisäksi asiakas kertoo viime aikoina lisääntyneestä vasemman hartian ja olkanivelen alueen kiputilasta, mikä selvästi rajoittaa vasemman olkanivelen liikkuvuutta erityisesti abduktioon sekä sisärotaatioon. Olkanivelen osalta asiakas käynyt fysioterapiassa kipu- ja liikehoidossa ja saanut mm. kotiharjoitteluohjeet, joita suorittaa säännöllisesti lähes päivittäin.
Asiakkaalla on pehmeää sekundaarista turvotusta rintakehän ja kainalon alueella leikkaushaavan molemmin puolin sekä vasemmassa yläraajassa. Vasemmassa etusormessa ja keskisormessa enemmän turvotusta muihin sormiin verrattuna. Ajoittaista sormien puutumista ja edelleen oireena jakuvaa pistelevää ja polttelevaa kipua vasemman olkavarren ulkosyrjällä. Alkumittauksissa vasemman yläraajan kokonaisvolyymi on 1974,5 ml ja oikean yläraajan kokonaisvolyymi on 1833,5ml. Nämä arvot ed. jakson loppumittausarvoja, koska lymfaterapia jatkuu yhtäjaksoisesti ilman taukoja uudella maksusitoumuksella.
SUUNNITELMA JA TAVOITTEET
Lymfaterapia 20x 60 min. Lymfaterapian tukihoitona lymfateippaus kinesioteipillä.
Lymfaterapian tavoitteena asiakkaan toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen lymfaterapian keinon. Lymfaterapialla pyritään stimuloimaan asiakkaan imunestekiertoa ja samalla helpottamaan asiakkaan vasemman yläraajan tuvotusta sekä edelleen helpottamaan yläraajaan kohdistuvia kipuja.
LOPPUTILANNE
Lymfaterapia toteutunut suunnitelman mukaan yhteensä 13x 10.2.2015 mennessä. Loput 7x saadaan toteutettua maksusitoumuksen voimassa olo aikana.
Jakson loppupuolella vasemman puolen hartiaseudun ja olkanivelen alueella tuntuva kipu lisääntyi selvästi ja rajoitti entisestään vasemman olkanivelen liikkuvuutta, mikä taasen lisäsi turvotusta kauttaaltaan vasemman yläraajan alueella. Asiakas hakeutui olkanivelen kivun takia kipupoliklinikalle, missä olkanivelen ultraäänitutkimuksessa havaittiin m. suprasinatuksen jänteen etuosassa n. 5 mm pituinen repeämä sekä AC-nivelessä kapseliturvotusta. Ortopedin tarkempaa konsultaatiota tilanteesta odotetaan.
Vasemman olkanivelen seudun kipua ja kivun aiheuttama liikerajoitus lisää nyt selvästi vasemman yläraajan lymfaattista turvotusta, minkä takia asiakas kokeekin tarvitsevansa säännöllistä lymfaterapiaa yläraajan optimaalisen toimintakyvyn säilyttämiseksi.
Jakson loppupuolella turvotus kerääntyi erityisesti kyynärvarteen kyynärnivelen alapuolelle, lisäten omalta osaltaan yläraajan paineen ja kivun tunnetta. Lymfaterapian avulla tilannetta saadaan kuitenkin hetkellisesti aina helpotettua. Lymfaterapian tukihoitona vasemmassa yläraajassa käytettiin lymfateippausta.
Loppumittauksessa vasemman yläraajan kokonaisvolyymi (1999,2 ml) on 1% alkutilannetta suurempii. Oikean yläraajan (1826,6 ml) ollessa nyt 3% alkutilannetta pienempi. Yläraajojen välinen ero on 9% vasemman yläraaja ollessa oikeaa suurempi. Vasemman yläraajan ympärysmitat ovat keskimäärin kyynärvarren alueella 0,6 cm suuremmat ja olkavarren alueella 0,3 cm pienemmät alkutilanteeseen verrattuna.
JATKOSUOSITUS
Suosittelen asiakkaan säännöllisen lymfaterapian jatkamista 30x vuoden ajaksi. Lymfaterapian tavoitteena on edelleen asiakkaan vasemman yläraajan turvotustilan helpottaminen ja sitä kautta yläraajassa esiintyvän paineen ja kivun tunteen vähentyminen. Olkanivelen liikerajoitus rajoittaa tällä hetkellä asiakkaan yläraajan aktiivista liikkuvuutta, minkä takia jo ennestään puutteellinen lymfaattinen toiminta heikkenee edelleen ja lymfaterapian merkitys korostuu.
